Ville Karinen Solidaarisuutta

Tasa-arvo sähköisessä yhteiskunnassa

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeentuloasioita hoitava jaosto on linjannut vastikää, että helsinkiläisen lukio-opintoja suorittavan oppilaan on jatkossa mahdollista saada toimeentulotukea oman tietokoneen hankintaan. Linjaus olisi syytä tehdä valtakunnalliseksi ja laajentaa koskemaan kaikkia toimeentulotuen asiakkaita. Lisäksi kohtuullisen nettiyhteyden kuukausittaiset kustannukset olisi syytä huomioida perusosaan kuulumattomana kuluna.

Tilastokeskuksen tuottama väestön tieto- ja viestintätekniikkan käytön tilasto osoittaa, että tieto- ja viestintätekniset resurssit jakautuvat huolestuttavan epätasaisesti tulotason mukaan. Tällä hetkellä niissä kotitalouksissa, joiden nettotulot ovat alle 2100€ kuukaudessa vain 56%:lla on käytössään tietokone. Niissä talouksissa, joissa nettotulot ovat 2100-3099€/kk tietokone löytyy jo 83%:sta kotitalouksia ja yli 3100€/kk tienaavista talouksista tietokone löytyy jo lähes kaikista.

Palveluiden sähköistymisen myötä tietokonetta ja nettiyhteyttä on pidettävä normaalin elämän perusedellytyksenä. Julkisten palveluiden siirtyminen verkkoon luo julkiselle sektorille myös erityistä painetta varmistaa, että palveluiden asiakkailla on riittävät edellytykset sähköiseen asiointiin. Puutteelliset valmiudet toimia sähköisessä yhteiskunnassa myös vaikeuttavat elämää monilla tavoin ja altistavat ongelmille, joiden järkevä ennalta ehkäiseminen säästää enemmän kuin tuottaa kustannuksia.

Eläminen verkon ulkopuolella on kalliimpaa ja monin tavoin vaikeampaa. Esimerkiksi laskunsa pankin tiskillä maksava asiakas maksaa suurempia palvelumaksuja kuin verkkopalvelussa asioiva. Palveluverkostojen harveneminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla aiheuttaa myös sen, että ne jotka eivät voi syystä tai toisesta asioida verkossa joutuvat käyttämään myös enemmän rahaa ja aikaa liikkumiseen. Erilaisten hankintojen tekeminen verkkossa on usein myös huomattavasti halvempaa ja tuotteiden ominaisuuksien ja hintojen vertailu helpompaa. Pienituloisella jokainen ylimääräinen kuluerä on helposti pois esimerkiksi elintarvikkeista ja terveellisestä ruokavaliosta

Myös mahdollisuudet parantaa omaa taloudellista tilannetta vaikeutuvat jos edellytykset toimia sähköisessä yhteiskunnassa ovat puutteelliset. Esimerkiksi työnhaku tapahtuu nykyisin pääosin sähköisesti. Myöskään sellaista työtä, jossa ei jollain tavoin joudu tekemisiin tietokoneen kanssa ei ole nykypäivänä juurikaan olemassa.

Palveluiden saatavuuden vaikeutuminen altistaa myös monenlaisille ongelmille. Tämä on erityisen merkittävä kysymys varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Lääkärissä käynnin laiminlyönti tai sosiaalipalveluiden käyttämättä jättäminen voivat aiheuttaa moninkertaiset kustannukset, kun alunperin helposti hoidettavissa tai ennaltaehkäistävissä olevasta ongelmasta kehittyy suurempia ja kalliimpia toimenpiteitä vaativa tilanne.

Merkittävä osa yksityiselämän sosiaalisesta vuorovaikutuksesta tapahtuu nykyään tavalla tai toisella verkossa. Sosiaalisten kontaktien ja verkostojen puuttuminen heikentää hyvinvointia ja lisää myös palvelutuotannon kustannuksia. Esimerkiksi, ikäihmisten kokemaa yksinäisyyttä vähentämällä voitaisiin parantaa elämänlaatua ja myös palvelutuotannon kustannuksia.

Yhteiskunnallinen osallisuus ja julkisen päätöksenteon seuraaminen on vaikeaa verkon ulkopuolella. Poliittinen keskustelu on siirtynyt merkittävissä määrin verkkoon. Myös julkisen sektorin viestinnästä merkittävä osuus tapahtuu nykyään erilaisten verkopalveluiden välityksellä ja kansalaisille tarjotaan monenlaisia verkkopohjaisia vaikuttamis- osallistumismahdollisuuksia. Syrjäytyminen sähköisestä yhteiskunnasta luo demokratiavajetta ja etäännyttää kansalaisia julkisesta hallinnosta.

Palveluiden sähköistymistä ei ole kuitenkaan mielestäni syytä tai mahdollista vastustaa. Kehitys on väistämätöntä ja suurimmalle osalle suomalaisista kyse on aidosti edistyksestä. Itsekkin hoidan mielelläni sähköisesti kaiken mikä on mahdollista. Asioiden hoitaminen on helpompaa ja joustavampaa. Asiat voi hoitaa silloin kun itse haluaa jonottamatta virastoissa tai pankeissa. Sähköiset palvelut ovat myös keino tuottaa palveluita edullisemmin ja sitä kautta kohentaa julkista taloutta ja tuottaa parempia palveluita.

Tulee kuitenkin tunnustaa, että kehitys ei ole ongelmatonta ja etsiä ratkaisuja ei-toivottujen yhteiskunnallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Julkisten palveluiden sähköistyessä väestön tietoteknisten valmiuksien tasa-arvoisesta turvaamisesta tulee entistä merkittävämpi poliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Vaikka palveluiden sähköistyminen on väistämätöntä on vakavasti pohdittava miten voidaan edistää tieto- ja viestintäteknisten toimintaedellytysten tasa-arvoista jakautumista. Palveluiden saatavuus sekä yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet on turvata kaikille tasapuolisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat